torstai 23. helmikuuta 2012

Näkymätön

Lisää Paul Austeria: Luin juuri Näkymätön-kirjan. Hyvä teos!

Tarina on taitavasti rakennettu. Sama tarinaa kerrotaan neljän eri henkilön näkökulmasta. Mielestäni se lisää kertomusten uskottavuutta. Kirjassa on takautumia ja nykyhetkeä kivasti lomittain.

The New York Times kirjoitti, että "tämä on hienoin romaani, jonka Auster on kirjoittanut". No, voi ollakin. Tunnustaudun Auster-faniksi.

Keskimmäisessä kappaleessa mua kyllä ällötti tosi paljon sukurutsatarina. Sitä kesti vielä ainakin 60 sivua! Sinänsä ne rakastelukohtaukset oli hyvin kirjoitettu, ja mä yritin ajatella, että jos nää ei olis sisaruksia, niin täähän olisi ihan hieno kuvaus sängyssä peuhaamisesta. Mutta ällötti silti, koska sitä ei voinut sivuuttaa, että he olivat sisaruksia keskenään. (Eikä kyse ollut siitä, että he eivät olisi tienneet olevansa sisar ja veli, vaan he olivat erittäin läheisiä keskenään.)

Mutta tarina on hyvä ja mukaansatempaava, henkilöissä on psykologista syvyyttä. Kieli on loistavaa, kuten aina Austerilla. Mielenkiintoinen kirja, siis. Kannattaa lukea!

maanantai 20. helmikuuta 2012

Painutaan yhdessä Timbuktuun!

Voi että mä tykkään Paul Austerin kirjoista tosi paljon!

Eka kirja, jonka luin Austerilta, oli Timbuktu. Se kertoo haavepaikasta nimeltään Timbuktu. Tai oikeammin se kertoo koirasta, joka on laitapuolen kulkijan kaveri. Tai itse asiassa se kertoo amerikkalaisesta yhteiskunnasta ja kodittomuudesta. Kertoopa se kirja mistä hyvänsä, niin sen päähenkilö on Mr Bones -koira, joka on tosi liikuttava ja ihana tyyppi! Olin vasta itse saanut Pippurin, joka on mun ihana oma koira, kun luin Timbuktun, ja olin aika herkkänä. Tuntui siltä, kuin Auster olisi kirjoittanut suoraan Pippurista ja sen mielenliikkeistä. Pippishän on tosi sympaattinen ja erikoinen koira, aivan kuten Mr Bones! Eihän sitä kirjaa voinut itkemättä lukea, ja kuitenkin se oli myös toiveikas. Eräässä blogissa kirjoitetaan tästä kirjasta sympaattisesti.

Luin juuri Austerin uusimman, Sunset Parkin. Hieno kirja, muttei mielestäni hänen parhaita kuitenkaan.

Mitä muuta olen lukenut Austerilta?

- New York -trilogia
- Smoke
- Sattumuksia Brooklynissa
- ja sitten nämä jo edellä mainitut: Timuktu ja
- Sunset Park.

Smoke on Austerin kirjoittama elokuvakäsikirjoitus. Se leffa on todella hyvä! Harvey Keitel  on siinä pääosassa, ja minusta Keitel on loistava näyttelijä. Suosittelen!

Paul Auster on muuten naimisissa kirjailija Siri Hustvedtin kanssa. Olen lukenut Hustvedtin kirjoja ja tykännyt niistä. Aiemmassa blogissani on hieman juttua Hustvedtista.

torstai 16. helmikuuta 2012

Tunnustus

Otsikosta huolimatta en aio tunnustaa mitään muuta, kuin että lukaisin juuri John Grishamin uusimman kirjan Tunnustus. Olen lukenut aika monta Grishamin kirjaa jo aiemminkin, ja ihan hyviä ne ovat olleet. Niin oli tämäkin kirja.

Grisham kirjoittaa hyvin, osaa yllättää ja pitää jännitystä yllä. Tässä uusimmassa kirjassa oli myös selkeä näkökulma kuolemanrangaistusta vastaan, ja se miellytti mua. En todellakaan kannata kuolemanrangaistusta, se kuulostaa jotenkin keskiaikaiselta ja kostonhimoiselta. Kirjan mukaan kuolemanrangaistus tulee USA:ssa moninkertaisesti kalliimmaksikin kuin vaikka elinikäinen vankilarangaistus. Kaiken lisäksi joskus voidaan teloittaa viaton henkilö.

Grishamin kirjoista oppii amerikkalaista oikeuskäytäntöä. Se tuntuu välillä - Eurooppalaisesta näkökulmasta - vähintäänkin omituiselta. Tästä kirjasta Grisham sai muuten lakiaiheisen palkinnon.

torstai 9. helmikuuta 2012

Rouva

Luin juuri Pirjo Hassisen uusimman romaanin Rouva. Se on ensimmäinen Hassisen kirja, jonka olen lukenut.

Rouva on mielettömän hyvä! En osannut arvatakaan, että Hassinen on näin hyvä kirjailija.

Kirjan rakenne on erinomainen, Hassinen ajoittaa hyvin. Juoni on jännittävä, tai pikemminkin erittäin mielenkiintoinen. Se aukeaa kuin kuorittava sipuli, kerros kerrokselta. Tai kuin maatuska-nukke, jonka sisältä löytyy avattaessa aina vain uusi nukke. Kirjan kieli on myös hyvää ja rikasta.

Edellä mainittujen lisäksi kirjassa kiinnostavat henkilöhahmot, ajankuvaus, seksuaalisuus ja valta, aviomiehen petturuus.

Vähän enemmän taustaa olisin halunnut lukea sille, miten päähenkilö perusti ja sai aikaiseksi liikeimperiuminsa.

Pitänee lukea Hassisen muitakin romaaneita.

keskiviikko 1. helmikuuta 2012

Ihania lukukokemuksia

Nyt on meneillään todellinen lukemisen kausi! Olen joululomasta asti lukenut paljon hyviä kirjoja. Niistä jokaisesta voisi kirjoittaa tänne, mutta tyydyn nyt vain listaamaan ne tähän, ja mietteet niistä kirjoitan myöhemmin.

Tässä näitä viime aikoina lukemiani romaaneja (yksi on tosin tietokirja), voin suositella kaikkia:
  • Kesä ilman miehiä / Siri Hustvedt
  • Enkelten verta / Johanna Sinisalo
  • Älä käy yöhön yksin / Kjell Westö
  • Sukujuhlat / Håkan Nesser
  • Likainen enkeli / Henning Mankell
  • Kiitos, Jeeves / P.G. Wodehouse
  • Suoraan sydämestä / Cecelia Ahern  
  • Sinä päivänä / David Nicholls
  • Älyllisen itsepuolustuksen pikakurssi / Normand Baillargeon
Aloitin myös Mikko Rimmisen "Pölkkyä", mutta en jaksanut sitä kahtakymmentä sivua pidemmälle, jos sinnekään asti. Mun mielestä se oli kauhean väsyttävää lukemista.

Yöpöydällä odottaa vielä lukemistaan Michael Cunninghamin uusin "Illan tullen".

Cunninghamin romaaneista olen tykännyt todella paljon, erityisesti "The Hours" (Tunnit) on hieno kirja. Asuin Chicagossa vuonna 1999-2000, sain sen sillä lahjaksi ja tykästyin heti. En ollut edes kuullut Cunnighamista sitä ennen. "The Hours" käännettiin suomeksi vähän myöhemmin ja leffakin siitä tehtiin vuonna 2002. Se oli muuten tosi hyvä leffa!

Mulla on kirjahyllyssä myös Cunninghamin "Flesh and Blood". Luin sen jo vuonna 2000 - olisikohan se vielä parempi kirja kuin The Hours? Ehkä. Tai sitten molempi parempi. :)